Kukin tyylillään

Katsoin eilen (vatsalihasliikkeiden ja punnertamisen ohella muuten) sitä television sisustusohjelmaa, jossa stailataan asuntoja myyntikuntoon. Ohjelmaformaatista ja myyntitarkoituksiin stailaamisesta yleensä en oikein välitä, mutta jotain piti tuijottaa, jotta tuska ei olisi niin suurta. Yksi sisustajista halusi tuoda asuntoon lisää väriä, koska hänen mukaansa sieltä puuttui inhimillisyys. Toinen esitteli hyvin vaaleasävyisen ja hillityn, pikkuruutuja ja kapeaa raitaa sisältävän kokonaisuuden. Tykkäsin ensimmäisestä, toinen jätti kylmäksi. Kolmannen vaihtoehtoa en edes muista. Niin monta eri ehdotusta hoitaa homma kotiin.

Kukin taaplaa tyylillään kohti samoja tavoitteita niin partiossa kuin tuolla työmaallakin. Tyyleissä ja niiden tehokkuudessa, tilanteeseen sopivuudessa ja ympäristöystävällisyydessä vain on huimasti eroja. Vaikka ei olisi yhtä oikeaa tapaa hoitaa asioita niin ihan takuulla toiset keinot ovat sopivampia kuin toiset. Olen seurannut ja ihaillut muutamia lähiympäristön kollegoja sekä harrastus- että yritysmaailmassa ja koettanut parhaani mukaan oppia miten asia saadaan perille ja hommat tapahtumaan. Keväällä sain seurata kahta tehokasta tekijää tiukoissa tilanteissa. Molemmilla vankkaa tahtoa ja valmiutta sanoa, mutta tyyli oli täysin erilainen. Osittain varmaankin persoonasta johtuen, järjen ja tunteen tasapainosta, mutta uskoakseni kyse on myös opitusta ja koetusta. Tilannetajusta.

Näistä kahdesta voimahahmosta toinen esitti jatkuvasti samaa kysymystä, kyseenalaisti kerta toisensa jälkeen samat asiat väsymättä ja palolla. Kysymykset, asiat ja palo olivat ihan oikeita, mutta enemmän tehoa tuli toisesta suunnasta. Palo oli siellä enemmän järjen kuin tunteen paloa, kysymykset harkitumpia ja kyseenalaistaminen perusteltua. Osattiin argumentoida ja kiistettiin perusteiden kera ne asiat, joita kävi kiistäminen. Annettiin myös vastapuolelle tilaa ja arvoa, vaikka enempää ei olisi asioista voitu erimieltä olla.

Jotain tuon suuntaista toivon joskus oppivani. Tilannetajua ja ymmärrystä siitä, missä kohtaa juna milloinkin menee, mihin asioihin kannattaa vielä yrittää vaikuttaa ja toisaalta mistä räksyttäminen on ajanhukkaa. Aika haastavaa.