maanantai 27. heinäkuuta 2009

Epilogi, osa 2

En olisi ikinä uskonut, että alttarilla seisominen voi tuntua niin hyvältä ja rauhalliselta. Mutta mikäpä siinä olisi ollessa, kun kaikki on enemmän kuin hyvin. Hymyilytti, nauratti ja kuvat kirkon ovelta saippuakuplien takaa ovat parhaimpia mitä meistä on otettu. Aurinkoa ja lämpöä, joka puolella.

Juhlat alkoivat, lipunnostoa ja jotain, mistä me emme tiedä juurikaan. Saapumisen jälkeen onnittelut, maljat, kuvia. Ihanasti ihmisiä juhlimassa meidän kanssamme! Puheita, monen sortin syötävää ja kakkubuffet, jossa toivottavasti oli jokaiselle jotakin. Ei heitelty kimppuja eikä sukkanauhoja, ei mitään sellaista tekemistä, mikä ei näyttäisi meiltä. Vähän häävisaa kuitenkin, kaiverruksista ja elämisestä yleensä. Lintulaulu. Valokuvia. Hauskaa!

Ilta oli täynnä puheensorinaa, jutustelua, kuulumisia, pienten vieraiden leikkiä, kaiken ikäisten tanssia. Ei juurikaan isoa ja järjestettyä, pieniä yllätyksiä ja puitteet, joissa monenikäiset näyttivät viihtyvän. Kaaso, bestman ja seremoniamestari pitivät huolta kaikesta ja ilta rullasi kuin itsestään. Grilli kuumeni mutta sadekuuro vei sen hetken. Bändi soitti, ilta tummui, avattiin uusi pullo kuohuvaa ja taas oli hetki aikaa jutella jonkun jos toisenkin kanssa.

Illasta tuli yö, juhlista jatkot ja aamuhämärissä hiivimme muutaman tunnin unille. Oli mukavaa herätä herran vierestä rouvana. On se mukavaa edelleen.


Prouva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti