sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Selkeitä opintoja

Syksyyn on mahtunut paljon reissua ja matkustusta, laukun pakkaamista ja purkamista, pieniä purnukoita ja mukaan ahdettuja lenkkareita, jotta liha liikkuisi edes joskus. Vielä muutama rutistus ja sen jälkeen saan laittaa lentolaukun hetkeksi kaappiin, ryhtyä lukemaan joululehtiä uusi kiilto silmissä ja laskea öitä jouluun sekä lomaan. Työmatkat ja vapaa-ajan seikkailut vievät mitä erilaisimpiin paikkoihin, erilaisten ajatusten äärelle. Nukarinkoskella mietitään eri juttuja kuin aihiovalmistajan painokoneen vierellä. Sekä töissä että vapaalla olen kuitenkin miettinyt viime aikoina opiskelua ja koulutusta, sen merkitystä, puutetta ja tarvetta. Koska koulunpenkki houkuttaisi kovasti.

En tiedä, miten muut ihmiset sen tekevät. Ne, jotka opiskelevat ja käyvät töissä yhtä aikaa. Kiitävät työpäivän jälkeen luennolle ja tekevät esseitä ja tehtäviä öisin ja viikonloppuisin. Onko niillä mitään muuta elämää? En tiedä, miten itse tuollaiseen pystyisin, vaikka tarvetta olisi. Joko tai mutta ei sekä että vaikka kuinka toivoisin. Mitä merkitystä opiskelulla ja koulutuksella oikeastaan on? Joskus tuntuu, että kaiken mitä tällä hetkellä töissä tarvitsen, olen oppinut jossain muualla kuin missään käymistäni kouluista. Siellä aihiovalmistajan tehtaalla muistin kuitenkin yhden hyvän syyn opiskella. Back to basics.

Minulla on koulutusta johonkin ihan muuhun kuin siihen alaan, jolla leipäni tienaan. Valitettavasti tämä näkyy ja haittaa, ainakin itseäni, koska haluaisin ymmärtää ja hiffata asioita paljon laajemmin, kuin mihin kapasiteetti tällä hetkellä riittää. Kaupallinen koulutus nyt on tietysti yleispätevää ja passelia näihinkin duuneihin, mutta insinöörin paperit on tullut hankittua nykytyön kannalta väärästä koulusta. Ymmärrän väärän teollisuusalan prosesseja, laitteita, logiikkoja ja toimintaa. Ymmärrän paremmin sitä, mitä olen aasta ööhön opiskellut koulussa kuin sitä, minkä prosessin tuotteiden kanssa nykyään pelaan.

Siinä minä seisoin, rotaatiopainokoneen vieressä ja mietin, miten selkästä jutusta on kyse.

Paula

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti