Vaalipöhinä

Suuri vaalipöhinä on käynnissä. Pöhinä on jo niin laajaa, että se on saavuttanut tällaisen riviluottiksen, jolla ei ole osaa eikä arpaa varsinaiseen mittelöön vaikka mielipiteitä toki löytyy suuntaan ja toiseen. Suuri osa ehdokkaista on jollain tavalla tuttuja, jotkut liiankin tuttuja, että täysin objektiivisen mielipiteen esittäminen olisi edes mahdollista. Enkä kyllä lähtisi omia mielipiteitäni kovin laajalla rintamalla kuuluttamaankaan. Ne päättää, jotka tekee. Tässä kohtaa tekijät ja päättäjät löytyvät piireistä eivätkä täältä piippuhyllyltä. Dinosaurukset pitäkööt vähän pienempää ääntä seurakunnassa.

En ole liittynyt kenenkään Facebook -tukiryhmään. Ei siksi, etteivätkö ehdokkaat olisi hyviä ja ansaisisi kannatusta. Voisin tukea kaikkia ehdokkaita, mikä tarkoittaisi samalla, että en tukisi ketään. Mikään ei kuitenkaan estä minua osallistumasta keskusteluihin tuolla internjetissä jos sen katson tarpeelliseksi. Vielä ei ole ollut kovin montaa aihetta, joissa silmien tuike tai kohiseva verenpaine olisivat laittaneet sormet juoksemaan näppiksellä. Otan kantaa vain niihin asioihin, joissa minulla on vankkaa näkemystä, sillä muuten katson, että ehdokkaiden arviointi ja hiillostaminen on niiden tehtävä, jotka valintaa oikeasti tekevät. Omassa blogissa voi kuitenkin aina ottaa kantaa, omalla maaperällä ja omilla säännöillä. Jos olisin itse ehdolla, olisin parhaani mukaan hyödyntänyt tämän blogin mahdollisuudet. Ja voin hyödyntää ne nytkin jakamalla pari ajatusta siitä, mikä oikeasti on hallitusvaaleissa minun mielestäni tärkeää.

Ehdokkaita arvioitaessa miettisin ensiksikin sitä tilannetta, missä järjestö on nyt. Kaivataanko muutosta, vakautta vai jotain muuta? Miettisin jokaista toiminnanalaa sellaiset silmälasit päässä, joiden läpi näkisin, mikä juuri sillä toiminnanalalla on keskeistä. Pohtisin, mitä painotuksia haluaisin nähdä ja minkälaisten toimintaympäristöjen osaamista tarvitaan. Pitääkö ymmärtää paremmin lippukuntatyötä, piirien tekemistä vai järjestötasoa? Tarvitaanko nyt asiantuntijaa vai yleisjohtajaa? Muutosjohtamista vai jotain muuta? Miettisin myös hyvinkin tarkkaan sitä, minkälainen kokonaisuus hallituksen pitäisi parhaimmillaan olla. Yhdessä puhelussa puhuttiin tekijöistä ja näkijöistä. Kumpaa tarvitaan ja kuinka paljon hallituksen jäsenen pitää tai tulee olla tekijä? Minkä verran puhtaasti näkijöitä kokonaisuus kestää? Itse ajattelen, että hallituksessa tulee olla näkijöitä, jotka kykenevät toimenpanemaan asioita ja saattamaan niitä myös loppuun. Pääasiallisen tekemisen pitäisi olla jossain muualla.

Perkaisin ehdokkaat läpi sen perusteella, miten kukin vastaa sitä profiilia, joka näiden kysymysten pohjalta löytyy. Uskoisin oikeasti siihen, että tyyppi joka on muuten mielestäni huippu mutta ei vastaa löydettyä profiilia, ei ilmeisesti sitten olisi oikea valinta. Tämä on joskus harmittavan vaikeaa. Olla äänestämättä päällisin puolin täydellistä ehdokasta ja antaa periksi sille, että erilaiset ajat vaativat erilaisia ihmisiä.

aamun ajatukseksi,

Paula