perjantai 3. huhtikuuta 2009

Mahdoton yhtälö

Olen päättänyt haluta uuden harrastuksen. Voi se olla myös jotain vapaaehtoistoiminnan nimellä kulkevaa mutta ensisijaisesti etsin itselleni harrastusta, yhdistystä johon voisin kuulua. Olen etsinyt jo jonkin aikaa. Jotain uutta ja ihmeellistä, jotain mitä kokeilla. Paikallislehden yhdistyspalstan tarjonnasta taisin jo kirjoitella: en usko pääseväni VR:n eläkeläisiin eikä kuulonhuoltoyhdistys vielä(kään) puhuttele.

Näitä yön tunteja olen käyttänyt mm. etsimällä sopivaa yhdistystä netistä. 4H olisi uutta aikuisen näkökulmasta, mutta nettisivut eivät houkuttele. En halua tuollaiseksi piirroskuvien ohjaajaksi enkä etenkään aikuisohjaajaksi,joka minun kai kuuluisi olla. Google ehdottaa kaikessa viisaudessaan aikuisiin liittyviksi h-alkuisiksi sanoiksi henkilökohtaista avustajaa, hinkuyskää ja hammasrautoja. En halua niistä mitään! Hakusanalla aikuisten harrastukset päädyn Kaksplussan keskustelupalstalle, jossa joku tilittää: " Tarvitsetteko te äidit itsellenne harrastuksia? Onko ne oikeasti aikuiselle naiselle, jolla perhettä tärkeitä? Vai onko ne sellaiselle, joilla ei ole tarpeeksi sisältöä elämässään muuten? Että sitä pitää sitten täyttää aikansa esim. jossakin kalliissa jumpassa ? "

Mikä on tämä maailma, jossa aikuisen on vaikea löytää itselleen mielekästä tekemistä jos ei halua harrastusta, jossa tehdään vain itselle. Jooga on ihanaa, maalaaminen kanssa, mutta jos haluaa harrastaa jotenkin ulospäin eikä vain sisäänpäin niin miksi on niin vaikeaa löytää yhdistystä tai harrastusta? Eikö ole mitään tarjolla, jossa sanottaisiin rehellisesti että hei aikuinen, tässä olisi sinullekin sopiva harrastus. Martatkin pitää jättää väliin. En tunne kuuluvani kotitalousneuvontajärjestöön.

Googletan vielä. Milloin uroskoira on aikuinen? Lapsi ei suorita aikuisen harrastusta. Aikuisen naisen hevosrakkaus.

Voi ziisus. Kyllä lapsena kaikki oli helpompaa.

Iida Känkkäränkkä Ensimmäinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti