Kummitäti

Valehtelisin jos väittäisin, että välimme ovat aina olleet kovasti läheiset. Lämpimät kyllä, ei mitään vikaa siinä suhteessa, mutta jos läheisyys on muuta kuin joulukortti noin kerran vuodessa niin ei täytä kriteerejä. Viimeisten kuukausien aikana olemme kuitenkin olleet enemmän yhteyksissä kuin viiteentoista vuoteen yhteensä. Minulla on numero puhelimessa ja lähetän jokaiselta reissulta kortin. Tiedän, että kortti luetaan ja se ilahduttaa. Kummitädistäni on tullut minulle oikeasti tärkeä.

On perheitä, joissa surraan ja iloitaan yhdessä, jaetaan kaikki mahdollinen pikkuserkkujen naapureiden kanssa ja juhlitaan nimipäiviä kymmenpäisellä joukolla. Minun perheeni ei kuulu näiden joukkoon. Siihen on kaikenlaisia syitä, että meillä on totuttu olemaan itsekseen. Väkeä on vähän, joten ei häiritä niitä. Jokaiselle tässä on taakkansa kannettavana, turha sitä on joka pöytään huudella. Ja onhan sitä, sattumusta jos toista, mutta kenelläpä ei olisi.

Kummitätini on myös oikeasti tätini. Kolmekymmentä vuotta Turussa asunut rouvashenkilö, joka edelleen huomattelee, kuinka siellä Turussa ollaan niin ihmeellisiä ja kuinka turkulaiset ovat sitä ja tätä. En ole koskaan tuntenut kummitätiäni tai -setääni kovin hyvin. Kummisedän kohdalla nyt on jo myöhäistä, hautajaisia vietettiin muutama vuosi sitten. Sitä ennen näimme viimeksi omissa ylioppilasjuhlissani. Kummitädin kanssa aikaa on toivottavasti edelleen jäljellä, sillä hän on mahtava pakkaus.

Juttelimme viimeksi toissapäivänä ja kummitätini kertoi edellisen viikkonsa menoista: Tukholman risteily, Il Divo -konsertti ja vielä jonkun ystävän tuparit. Keskustelimme myös pääsiäisestä, jolloin meidän on tarkoitus mennä kylään. Täti ilmoitti, että ei aio istua kaikkia pyhiä kotona vaan lähtee Naantalin kylpylään, joten voisimmeko jo pian ilmoittaa, koska tulemme visiitille. Kevään ohjelmassa on ainakin Tina Turnerin keikka, teatterimatkoja ja syöpäyhdistyksen reissuja. Ja tietysti jokaviikkoinen 7 km kävelylenkki kummisetäni haudalle.

Kummitätini täytti viime viikolla 70-v. Respect.

Paula