Vaatuska

Mr. Murphysta huolimatta pääsin tänäkin iltana kotiin asti, sain iltateeni ja hääohjelmaputkeni. Meinasin mennä nukkumaan mutta uni puuttui ja huominen on laittamatta. Se on iltatoimissa ihan keskeistä, että laittaa myös huomista valmiiksi tai aamun kaaos on taltuttamaton. Joka ilta seison avoimen vaatekaapin edessä ja mietin, mitä seuraavana päivänä laittaisin päälle. Kaappi on täynnä ei mitään.

Eräänä aamuna tällä viikolla tarkastelin itseäni tyytyväisenä peilistä juuri ennen lähtöä. Vaatteet olivat siistit mutta rennon mukavat. Mies totesi, että tänään sulla ei varmaan ole tapaamisia. Hetken hämmennys mutta oikeassa toki. Vaatteet olivat konttoripäivään tosi kivat mutta jos kalenterissa olisi ollut asiakkaita tai muita ulkopuolisia, olisin pukeutunut toisin. Tummanruskeissa pussilahkeisissa sammareissa ja vaaleanruskeassa neulepoolossa ei ollut mitään vikaa millään tapaa, mutta neuvotteluihin olisin valinnut muuta.

Jokailtaisilla vaatearpajaisilla on hyvin vähän tekemistä sattuman kanssa. Mietin mukavia ja silti tilanteenmukaisia vaatteita. Korolliset kengät kuuluvat eri päiviin kuin tennarit, joskus jopa silmälaseilla saattaa olla oma sanomansa suhteessa piilareihin. Töissä katson kadehtien niitä, jotka pukeutuvat vimpan päälle naisellisen tyylikkäästi ja tilanteen mukaan rentoreiskapäivinäkin kun itse olen valinnut punaisen egotrippi-paidan ja haalistuneet farkut. Miten jotkut osaavatkin yhdistellä ja olla aina niin särmän näköisiä! Silloin tuntuu, että omassa vaatekaapissa ei ole muuta kuin t-paitoja ja farkkuja. Silloin tuntuu, että olen ehkä neljäntoista.

Huomenna tulee olemaan vaikea aamu. Huomenna taas kadehdin naisellisia ja särmiä.

Haluan uusia vaatteita, jotka näyttävät hyvältä mun päällä.

Iida