Aika aikaansa

Minulla on pieni, kovakantinen kierrelehtiö joka kertoo menneestä elämästä yhdessä kalenterin kanssa melkein kaiken. Jokainen sivu on yksi viikko. Ensimmäinen tämän vihon viikko on ollut viikko 45 vuonna 2007. Sivulla on lista tehtävistä asioista ja otsikkona aina To do + kyseisen viikon numero. Teen listoja muutaman viikon eteenpäin. Katson kalenterista mitä on tulossa tai kirjaan ylös tekemisiä, joita muuten tulee matkan varrelle. Viikosta 45/2007 on ollut aika pitkä matka viikkoon 9/2009.

Kuluneen viikon to do lista ei ollut kovin pitkä ja sainkin asiat suoritettua keskiviikkoon mennessä. Nyt vilkuilen alkavaa viikkoa sillä silmällä: pitäisikö jotain jo tehdä alta pois vai antaa vielä olla? Listan asiat ovat monentasoisia, kokonaisia settien suunnitteluja tuleviin tapahtumiin tai laskujen maksamisia. Joskus vain mainintoja sähköposteista, jotka pitää lähettää tai materiaaleista, joihin pitää tutustua. Listat ja kalenteri ovat kuitenkin minun selkärankani ja varmuuteni siitä, että oikeita asioita tapahtuu suunnilleen oikeaan aikaan ja ajoissa.

Kaksi kuukautta poissa piirin tohinoiden polttopisteestä ja muunlaisissa pesteissä on muuttanut to do listaani aikalailla. Vaikka pestejä on nyt määrällisesti enemmän kuin ennen, on aikaa vapautunut partiolta muulle elämälle merkittävän paljon ja partio on siirtynyt isolta osalta iltakokouksista kotikoneelle ja skypeen, toki myös ulkomaille jonkun verran. Työmatkat ovat samalla ehkä himpun lisääntyneet, mutta silti aikaa on jotenkin enemmän ja pitkiä iltoja tai viikonloppuja partiokokouksissa paljon vähemmän. Yhdellä tavalla tosin kaipaan takaisin vanhaan: olen alkanut ihan uudella tavalla ymmärtää, miksi piirin nettisivut olisi kiva saada kuntoon aika pian. Kun ei muuten tiedä mistään enää mitään, olisi tosi ihanaa seurata piirin pyörimistä nettisivujen uutistulvan ja vaikka pikaisten pihakuulumisten kautta. Se riittäisi hienosti.

Vuosi sitten tähän aikaan to do listani näytti tosi erilaiselta. Tekemättä oli Pj-kurssin setti, jotain palvelutarjottimeen ja toimintaohjesääntöön liittyen, kasvukaverikirje, pikku Gee, kasvun ukk ja ilmeisesti puhe HMT:n juhliin. Samalla viikolla tänä vuonna olen tehnyt valmisteluja Portugalin seminaaria varten ja Tanskan Growth Networkiin sekä jahdannut hääpukua ja maksanut vanhoja velkoja pois. Puolet vähemmän kamaa ja joukossa paljon henkilökohtaisen elämän juttuja.

Ihanaa, miten elämä muuttuu ja säilyy silti mielekkäänä ja kokonaisena. Koko naiselle.

Paula